Johtaminen, osaaminen ja tuottavuus

Työelämässä johtaminen on kaikessa työn tekemiseen liittyvässä mukana. Johtamisoppeja ja -malleja on olemassa lähes loputon määrä. Hyvällä ja kannustavalla johtamisella saadaan työntekijät kehittymään osaamisessaan ja tuottamaan parempaa tulosta. Tunnettuja johtamismalleja ovat esimerkiksi muutosjohtaminen, osaamisen johtaminen, valmentava johtaminen, laatujohtaminen, sekä prosessijohtaminen. Epävirallisen termein puhutaan myös ”management by perkele”- johtamisesta, joka on pelko- ja huutojohtamista. Sen toivoisi olevan jo katoavaa kansanperinnettä.

Tulosta ja työhyvinvointia tuottava johtaminen on sekä asioiden, osaamisen että ihmisten johtamista. Tavoite on ohjata työntekijät toimimaan haluttuun suuntaan. Johtaminen on vastuuta ihmisistä ja arjen asioista.

Asioiden johtaminen on organisaation toimintaprosessien hallintaa, suunnittelua, organisointia, arviointia, kontrollointia sekä niihin liittyvää päätöksentekoa. Johtaminen perustuu organisaatiolle tehdylle missiolle, visiolle, arvoille ja strategialle. Organisaation sovitut toimintamallit, suunnitelmia ja pelisäännöt eivät muutu henkilöiden vaihtuessa.

Ihmisten johtamisen tavoitteena on saada tarvittavat asiat tapahtumaan ja ihmiset toimimaan halutulla tavalla tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtaminen on yhteistyössä toimimista. Tulokset saadaan aikaan ihmisten avulla ja heidän kanssaan. Organisaatiolle sovitut yhtenäiset johtamiskäytännöt luovat oikeudenmukaista ja tasavertaista johtamista.

Osaaminen on liiketoiminnan ydin ja tärkein kilpailuetu. Osaamisen johtaminen koostuu yrityksen osaamistarpeista, henkilöstön osaamispotentiaalin tunnistamisesta ja ammattitaidon jatkuvasta kehittämisestä. Hyvä osaaminen ja ammattitaito nopeuttaa myös liiketoiminnan muutoksiin sopeutumista ja parantaa tuottavuutta.

Paljon tutkittu ja tunnustettu työhyvinvoinnin merkitys tuottavuuteen. Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on kiistatta osoitettu, miten työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Henkilöstön osalta on todettu motivaation, sitoutuneisuuden, voimavarojen, innovaation ja työhalujen lisääntyvän. Puhutaan myös työn imusta.

Työhyvinvoinnin paranemisen välittöminä talousvaikutuksina on sairaus- ja tapaturmakulujen väheneminen, tehokkaan työajan lisääntyminen ja yksilöiden tuottavuuden lisääntyminen. Välillisinä talousvaikutuksina on yleinen työn tuottavuuden ja laadun paraneminen. Nämä kaikki johtavat yrityksen kannattavuuden lisääntymiseen – siis kustannuskilpailukyvyn parantumiseen. Tutkimuksilla on osoitettu, että panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä keskimäärin kuusinkertaisesti takaisin.

Hyvällä johtamisella on suuri merkitys yrityksen menestymiselle. Hyvää johtamista tulee vain ottamalla huomioon henkilöstön osaaminen ja sitouttamalla henkilöstö mukaan liiketoiminnan kehittämiseen!

Jouko Malinen
YTN kaupan alan asiamies
jouko.malinen@ytn.fi

Johtaminen ja työolosuhteet kuntoon

Kaupan alan asiantuntijoista 60 prosenttia arvioi henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien olevan heikkoa yrityksen päätöksentekoon ja vuoropuhelun tason olevan huonoa. Tilanteen parantamiseksi YTN esittää:

Johdetaan ihmisiä ja osaamista, ei koneita.
Hyödynnetään paremmin työhönsä sitoutuneiden asiantuntijoiden panosta
Parannetaan vuoropuhelua henkilöstön ja johdon kanssa siten, että kaikki henkilöstöryhmät ovat edustettuina.

Lisätietoa kyselytutkimuksemme tuloksista kaupan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisestä ja toimenpide-ehdotuksiamme tilanteen parantamiseksi löydät Osaamisen kauppalistasta.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Ratavartijankatu 2B
00520 Helsinki

Käyntiosoite

Asemapäällikönkatu 12 B, 7.krs
00520 Helsinki